Mitä musiikkimaku meistä kertoo
Ja rupesin hetkeksi pohtimaan miksi itse pidän Ramonesista.
Olen nyt, kun olen ruvennut kirkossa laulamaan ihan ihmisten mukana, enkä edes missään kuorossa, huomannut kuinka vaikeaa musiikki itse asiassa on ja varsinkin sen, kuinka sen esittäminen on noloa vaikka vain yhtenä äänenä iloisesti veisaavassa massassa. Arvostan taitoa ja ihan oikeasti pidänkin taidokkaasta musiikista. Menisin paljon mieluummin kuuntelemaan Kymi Sinfoniettaa, kuin Molo Hasardia, joka musikaalisesti on suorastaan paska. Silti se kertoo jonkun asian, joka on tärkeä.
Ramones taas ei oikeastaan edes kerro mitään asioita, vaan antaa vain palaa perusrock-lauluja nopealla rytmillä. Silti se on hauskaa ja hyvää. Se myös huomio ympärillämme olevia ilmiöitä humoristisen ymmärtävällä tavalla. Ei voi sanoa, että arvostaisin Ramonesin musiikkia tai että ymmärtäisin sitä. Minä vain ehkä rakastan, tai kuten pitäisi sanoa diggaan, sitä.
Sen kunniaksi, vaikka adventti vielä onkin:
Kaunis joululaulu
7 kommenttia:
Mun stereovastaanottimestani kuuluu paraikaa A whiter shade of pale.
Voidaan siis päätellä, että olet merisairas ;)
Miten siitä voi noin tarkkanäköisen analyysin tehdä?
Nyt soi tämä joululaulu.
"Miten siitä voi noin tarkkanäköisen analyysin tehdä?"
Olen vanha Topmost fani:
http://www.youtube.com/watch?v=h00roFBLCc4
No johan... Enpäs heti tajunnu.
Ootko jo käyny Siriuksessa surffaamassa?
Hömm tule useasti kuuneltua Souvareita ..
-jpt-
Lähetä kommentti