Kansalaisyhteiskunta

Kansalaisyhteiskunta on sellainen jossa opettajien ja vanhempien ollessa sitä mieltä, että kouluja ei pitäisi kulkutaudin vuoksi avata vain kahden viikon vuoksi opettajat ja lapset eivät yksinkertaisesti menisi kouluun niinä kahtena viikkona, vaan edelleen kehittäisivät hyvin toimivaksi kehittyviä etäopetusmenetelmiä sen ajan. Näiden etäopetusmenetelmien kehittäminen olisi jopa taloudellisesti hyödyllisempää toimintaa, kuin koulujen avaaminen nyt.

Koska hallituksen päätös perustuu maan korkeimman terveysviranomaisen näkemykselle, että lapset eivät voi tartuttaa aikuisia tähän influenssan tavoin leviävään tautiin ja hallitus samaan aikaan kertoo, että lasten ei tule tavata isovanhempiaan, eikä lasten anneta kokoontua keskenään vapaasti syrjäisilläkään seuduilla, vaan poliisi estää sen taudin aiheuttamiin rajoituksiin vedoten, on vain todettava, että hallituksen päätös avata koulut perustuu puhtaaseen mielivaltaan, vaikka se olisi kuinka perustuslain mukainen, tai jopa sen pakottama.

Hyvä kansalaisyhteiskunta nimenomaan torjuu hallinnon mielivaltaiset ja huonot päätökset.

Pornografiaa

Televisiokanava Youtubella on varsinkin asia/keskusteluohjelmien osalta erittäin hyvää tarjontaa. Tämä ei valitettavasti ole sitä, vaan enimmäkseen varsin rasittavaa jankkaamista:

Pornodebatti

Vaikka keskustelu on mitä on siinä tulee hyvin esille kaksi toisistaan poikkeavaa, yleisempää näkemystä. Toista voisi pitää sellaisena, että kaiken mikä ei varsinaisesti suoraan vahingoita toista yksilöä pitää olla sallittua ja toista sellaisena missä koko vahingoittaminen nähdään laajempana asiana, kuin yksilön vahingoittaminen suoraan jollakin teolla.

Keskustelu käsittelee pornografian kieltämistä, mutta puhuessaan pornografiasta miehet puhuvat siis aivan eri asioista. Libertarismia edustavalle nimimerkki Styxhexenhammer666:lle pornografia on jotain alkoholiin ja huumeisiin verrattavaa viihdykettä, katoliselle E. Michael Jonesille taas jotain muuta, yleisellä tasolla väärää ja vahingollista.

Libertaarinen näkemys valtion minimalistisesta puuttumisesta mihinkään on omalla tavallaan erittäin vetoavaa, mutta se ei toimi, jos asioita ei osata erottaa toisistaan. On totta, että kieltolait eivät yleensä toimi, mutta pidämmekö me esimerkiksi tappamisen tai varastamisen kieltämistä kieltolakina? Emme yleensä pidä. Ihan asiallisestikin totuutena toistettu hokema kieltolakien toimimattomuudesta tulee oikeastaan vain siitä, että alkoholin kieltolaki ei toiminut niissä maissa, joissa sen toimivuutta kokeiltiin pakkotoimin 1900-luvun alkupuolella. Pitäisikin sanoa, että alkoholin kieltolaki ei toimi, eikä yleistää asiaa. Silloin ei enää puhuta pornografiasta, ja pitäisi perustella erikseen miksi pornografian kieltolaki ei toimisi. Sitä libertaarinen puoli ei keskustelussa oikeastaan tee.

Katolisen kirkon katekismuksessa pornografiaa luonnehditaan rikkomuksena siveyttä vastaan seuraavasti:

“Pornografia on todellisten tai kuviteltujen sukupuoliaktien irrottamista osapuolten keskinäisestä intiimiydestä näytettäväksi muille ihmisille. Se rikkoo siveyttä vastaan vääristäessään aviollisen aktin, puolisoiden intiimin antautumisen toisilleen. Se loukkaa vakavasti asianomaisten (näyttelijöiden, kauppiaiden, yleisön) ihmisarvoa, sillä heistä tulee alhaisen nautinnon ja sopimattoman hyötymisen kohde. Pornografia siirtää kaikki osalliset näennäismaailmaan. Se on raskas rikkomus. Valtiovallan tulee estää pornografisen aineiston valmistaminen ja levittäminen.”

Pornografia siis on siis muun muassa äärimmäisen intiimin tapahtuman julkista esittämistä. Merkille pantavaa on, että pornografian katsominen on harvoin julkista. Sitä pidetään vähintäänkin hieman häpeällisenä toimintana ja varsinkin nykyisin, kun internet on tuonut sen helposti yksityisesti tavoitettavaksi sen katselemista harrastetaan enimmäkseen yksin. Eli äärimmäisen intiimi, kahden ihmisen välinen yksityinen toiminta tuodaan julkiseksi, jotta sitä voitaisiin katsoa täysin yksin julkisuudelta piilossa. Tämä on kohtuullisen osuva kuva nykyajasta. Yksi monista osuvista.

Miksi pornografia pitäisi kieltää on selitetty tuossa katekismuksesta otetussa lainauksessa. E. Michael Jones lisää kiellon perusteiksi myös muuta. Yksi syy on se, että pornografiaa voidaan käyttää poliittisena aseena ja sorron välineenä. Tämän näkemyksen historia on selvitetty varsin perusteellisesti kirjassa Libido Dominandi. Keskustelussa esille tulee lähinnä vain pinnallisia seikkoja. Joka tapauksessa pornografiaa on käytetty aseena Israelin ja palestiinalaisten välisessä yhteenotossa ja eräälle pornografisen kirjallisuuden pioneerille Markiisi de Sadelle se oli puhdasta poliittista filosofiaa. Vaikka de Sade ja hänen filosofian kuorruttama pornografiansa ei ollut Ranskan vallankumouksen syy, hän erittäin ansiokkaasti oli lietsomassa sitä liekkeihin, jos varsinaisen vallankumouksen voi katsoa alkaneen Bastiljin valtauksesta. De Sade vie “takaisin luontoon” ajattelun äärimmilleen ja itse, ennen kuin tiesin historiallisista ja filosofisista taustoista mitään, pidinkin hänen kirjoituksiaan parodiana Rousseausta ja muista valistuksen filosofeista. De Sade kuitenkin taisi olla aivan tosissaan naturalistisen ja jumalattoman filosofiansa kanssa. Niin olivat valistusfilosofitkin, joihin Markiisi de Saden totisena torvensoittajana voikin laskea yhtenä valistuksen kirkkaimmista ja vaikutusvaltaisimmista ajattelijoista. Hän näki lopun ennen kuin vallankumouksen huonosti käsikirjoitettu näytelmä edes alkoi.

Näennäismaailma on se ulottuvuus, joka tekee tuollaisesta filosofiasta myös vaarallista. Kaikki tapahtuu näennäistodellisuudessa, jossa yhteydet luontoon ja järkeen on täysin katkaistu. Mitään päämäärää, mitä järki aina edellyttää, ei ole olemassa. Seksuaalisuus, jos sitä pornografiassa edes on, on vähintään steriiliä, mutta usein myös suorastaan tuhoisaa, eli täydellisesti elämää luovan seksuaalisuuden vastakohta. Ehkäisyvälineistä huolimatta yhdyntä on edelleenkin ainoa uutta elämää luova tapahtuma ja sen vieminen näennäismaailmaan, joka on täysin steriili ilman muuta vääristää sitä irrottamalla sen kokonaan päämäärästään. Näennäismaailma on kuitenkin houkutteleva koska siellä voi tapahtua mitä tahansa vietit vain vaativatkin. Järjen ei tarvitse siellä ohjata tahtoa, eikä tahdon hallita viettejä, koska ainoa vapauttava ja todellinen päämäärä on hedonistinen nautinto. Ihmisen ajattelun hukkumisella tällaiseen näennäismaailmaan on seurauksensa todellisessa maailmassa. Tämä näkyy esimerkiksi Orjattaresi televisiosarjan suosiossa. Sen sadomasikistisille orgioille valistuneet katsojat ovat kehitelleet selityksiä kuinka sarja kuvaisi älykkäästi länsimaissa mahdollista patriarkaattia, josta vain poliittisen, kolmannen aallon feminismillä voi päästä irti. Heille sarja on olevinaan jonkinlainen intellektuaalinen analyysi, joka pitäisi oivaltaa ja ymmärtää. Selitykset itse asiassa kuitenkin kertovat vain sen, että katsojista itsestäänkin on noloa katsoa kyseistä sarjaa juuri sellaisena kuin se on. Alhaisimpia viettejä herättelevänä, puhtaan fiktiivisenä rahastuksena. Väkivaltaviihteenä. Ja kuitenkin kyseisen fiktion ja sen nolosti ontuvan analyysin kautta yritetään selittää maailmaa ja tehdä todellista elämää koskevia päätöksiä.

On siis varsin monia seikkoja, miksi pornografia on olemukseltaan täysin erilainen asia kuin elintarvikkeet tai nautintoaineet. Pornografiaa ei oikeastaan voi puolustaa sananvapaudellakaan, koska ei siinä nyt varsinaisesti puhuta mitään, vaan koko esityksen päämääränä on tila, jossa vähäkin järkevä puhuminen on täysin tarpeetonta ja häiritsevää.

Itse en osaa ottaa suoraa kantaa siihen pitäisikö valtion kieltää pornografia. Jos olisin asiasta äänestämässä äänestäisin rajoitusten puolesta. Ei ole pienintäkään järkeä siinä, että sitä on jo lapsillekin täysin vapaasti tarjolla. Punnitsisin kuitenkin tarkkaan pitäisikö pornografia kokonaan kieltää, koska nykyvaltiossa ei ole mitään kirkon kaltaista elintä, joka määrittelisi pornografian joihinkin kestäviin ja järkeviin periaatteisiin nojaten, vaan valtio saattaisi määritellä pornografian aina suhteiden mukaan milloin miksikin ja valtio on aina altis luomaan rajoitteita ilmaisulle poliittisin syihin nojaten. Pornografia tuollaisena kuin katekismus sen määrittelee ja millaisena se todellisuudessa myös ilmenee on kuitenkin ihmisille ja yhteiskunnalle vahingollista.

Kirjoitin tämän Kouvolan asemalla, joten liitän tähän kuvateoksen Hitler ja Greta Kouvolassa, josta tekee teoksen vain juuri keksimäni nimi. Sen on tarkoitus kuvata kuinka huonoa länsimainen ( mukaan luettuna itäblokki ) kylmän sodan propaganda oli verrattuna Maon Kiinan viattoman hölmöön, sarjakuvamaiseen propagandaan. Sekin on kuitenkin eräänlaisen poliittisen pornografian kuva, jonka voisi senkin yksintein kieltää.

EU kotomaisessa mediassa

Jos EU:ta ei olisi
olisi maailmassa sotia

Jos EU:ta ei olisi
ei meillä olisi rahaa.

Olisimme sokeina kylmässä metsässä
kaatamassa puita
kuuroina kuulematta niiden ääntä.

Niiden puiden kuoret olisivat pettua,
käsin leivottua.
Kaupungit autioita,
mainosvaloja vain Pariisissa.

Jos EU:ta ei olisi.

Teinipop

Kissa aivan selvästi pitää dominikaaninunnien laulusta, tai suhtautuu siihen ainakin tyynen välinpitämättömästi.

Vanhemmiten rockia ja poppia on alkanut arvostaa myös musiikkina. On paljon hyviä kappaleita, mutta huomattavasti vähemmän musiikillisesti hyviä kokonaisuuksia. Rock ei oikein ole rakentuvien kokonaisuuksien musiikkia. Se on parhaimmillaan repivää ja hajottavaa. Nuorena tämän ymmärsi hyvin. Oli kyse puhtaasti asenteesta, ei niinkään mistään musiikista. Ja se asenne, joka teki rockista hyvää oli repivän anarkistinen ja välitöntä, vaikka sitten väkivaltaista, tyydytystä hakeva, mutta siinä kuitenkin äärettömän rehellinen. Rehellinen jopa väärässä olossaan. Siksi oli jotenkin suuri järkytys kohdata sellaisia ilmiöitä kuin Pelle Miljoonan kiertue yläasteilla ja lukioissa. Tuntui kuin sekä vanhemmat, että rokkarit olisivat pettäneet itsensä.

Luterilaisessa kirkossa oli jotain samaa. Tai ainakin siinä kuvassa mikä siitä välittyi julkisuuteen oli sitä. Se oli valmis keskustelemaan juopottelevien kirjailijoiden kanssa Jumalan olemassaolosta kaiken maailman televisio-ohjelmissa tuntien, tai ainakin teeskennellen, syvää ja myötätuntoista ymmärrystä näitä oman elämänsä neroja kohtaan. Se esitti heidän edessään ikään kuin kuuntelevaa oppilasta. Eikä tässä kaikki: se oli valmis keskustelemaan jopa teinien kanssa. Ennen kaikkea se teennäiseltä tuntuvalla sydämellisyydellä pyrki ymmärtämään tienien höpötyksestä kaikkea missä ei ollut mitään ymmärtämistä, vaan mikä oli kuitattavissa silkkana tyhmyytenä, joka tehtiin ja sanottiin vain siksi, että se nyt vain oli sekä hormonien, että usein päihteidenkin sekoittamien nuorten hullujen mielestä hauskaa.

Tämä tuskin on pelkästään luterilainen ilmiö. Todennäköisesti katolisessa ja ortodoksisessa kulttuurissa on länsimaissa ollut havaittavissa aivan samaa. Toisaalta rock on kyllä hyvinkin protestanttisten maiden ilmiö. Esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa lauletaan vieläkin iskelmää ihan suurella sydämellä ja tuskin kukaan pitää rocktähtiä merkittävän syvällisinä, aikaa luotaavina taiteilijoina, kuten meillä anglosaksisen kulttuuripiirin maissa on tapana tehdä.

Tämä teksti lähti käsistä heti alusta ennen kuin se pääsi varsinaiseen asiaansa, eikä nyt ole aikaa rakennella asiallista siltaa takaisin siihen. Ehkä joskus toiste. Tekstin oli tarkoitus käsitellä luterilaista kiroilua. Usein kuulee väitteen, että siihen aikaan se oli normaalia uskonnollista kielenkäyttöä. Väite tuskin pitää paikkaansa. Olen nyt aika paljon lukenut ajan katolisia tekstejä, enkä vielä kertaakaan ole törmännyt niissä vastaavaan möykkäämiseen mitä Luther harrasti. Myös rockissa pitää möykätä usein holtittomastikin, jotta se olisi hyvää.

Historioitsija Magnus Nyman kiinnittää huomiota reformaattorien nuoreen ikään. Luther itse oli poikkeus. Ehkä protestantismi onkin jatkuvaa teinikapinaa ja sen ymmärtäväistä hillitsemistä, jonka tarkoitus on kasvattaa teineistä kaiken suopeasti ymmärtävään kirkkoon kypsiä aikuisia. Kukapa tietäisi.

Pyhä yksinkertaisuus

Ennen muinoin oli tapana huokaista "voi pyhä yksinkertaisuus sentään," kun jotakuta pidettiin niin tyhmänä, että mikään selvitys selkeästä asiasta ei mennyt läpi. Asia voidaan kuitenkin nähdä toisinkin, sillä yksinkertaisuudessa ja selkeydessä todellakin on jotain lähes pyhää.

On perusteellisen väärin hokea, että monimutkaisiin ongelmiin ei pidä etsiä yksinkertaisia ratkaisuja, kuten nykyisin usein tehdään. Todellisuudessa yksinkertaisin mahdollinen ratkaisu on aina paras ratkaisu. Hokemalla pyritäänkin lähinnä peittämään sitä, että ongelmaan ei haluta hakea ratkaisua lainkaan, tai sitä ei edes pidetä ongelmana. Ja koska tätä ei sanota suoraan, vaan pyritään esittämään ongelma niin monimutkaiseksi, että yksinkertaista ratkaisua ei ole, mutta monimutkaista ratkaisua kyllä etsitään, luodaan vain yksinkertaisuuden kauneutta vastaan rikkomalla uusia ongelmia.

Näin luulisin kuvan kissankin ajattelevan. Sille on varsin yksinkertaista istua pöydällä, koska pöytä nyt vain on siinä, eikä sitä tarvitse pöydälle nostaa.

Korona

En tiedä kuka on antanut virukselle nimen ja miksi juuri nimen korona. Nimestä tulevat mieleen kruunu ja lapsuusaikojen pöytäpeli. Kumpikaan tuskin on vaikuttanut nimeämiseen. Uutisia ja toimintaa seuraamalla saa hyvin ristiriitaista tietoa. On mahdoton ymmärtää esimerkiksi sitä miksi Uusimaa piti eristää, jos sen eristyksen voi taudin tässä vaiheessa lopettaa. Oudon tempoilevaa päättämistä. On olemassa oikeastaan vain kaksi strategiaa, joko taudin tukahduttaminen tai sen leviämisen salliminen läpi koko väestön. Nyt ei oikein tiedä kumpi on valittu. Ruotsin rajan auki pitämisessä on sama ongelma: Uusimaa eristettiin, mutta Ruotsin raja pidettiin auki. Nyt Uudenmaan eristyksen purkua perustellaan sillä, että tautia esiintyy suhteessa samassa mitassa kuin Uudellamaalla myös Ruotsin rajalla olevassa Lapissa, eikä perustuslaki näin salli Uudenmaan pitämistä eristettynä, koska uusmaalaisten liikkumisoikeutta rajoitettaisiin epätasapuolisesti ja oikeudettomasti muihin suomalaisiin nähden. Perustelu vaikuttaa siis todella huonolta ja jopa poliittisesti irvokaalta. Toivottavasti se oli vain ohi heitetty huomio, eikä hallitus todellisuudessa perustele päätöksiään näin.

Jo pelkkä päätöksenteko vaikuttaa siis seuraajasta siis sekavalta. Päätöksentekoa kommentoiva media sekoittaa vielä lisää. Järkevintä onkin seurata John Hopkinsin yliopiston tilastoa ja tehdä, jos niitä haluaa tehdä, johtopäätökset vain siihen nojautuen. Maalaisjärjellä on aika helppo päätellä millaisia kontakteja kannattaa välttää ja jos tartunta tulee niistä kontakteista, joista ei ole mahdollista luopua edes väliaikaisesti niin sitten se tulee.

Ristiriitaisia ajatuksia aiheuttaa myös julkisten messujen lopettaminen taudin vuoksi. Se on kuitenkin oma aiheensa.

Verkossa törmäsin kahden suomalaisen, melko vastakkaisia maailmankatsomuksia edustavan ajattelijan teksteihin. Yleisradion kolumnistille Kari Enqvistille voisi sanoa, että tieteellä on tämän sairauden luonteesta ja sen torjumisen tavoista monia, jopa toisilleen vastakkaisia, näkemyksiä. Se voisi kuitenkin olla turhaa koska kirjoituksen perusteella tiede on hänelle maailmankatsomus ja uskon asia. Vähän niin kuin kommunismi. Olihan marxismi-leninismi vielä vähän aikaa sitten tiedettä ja nyt on edistytty sille tasolle, että tiede on marxismi-leninismiä, tai mitä tahansa muuta kommunismin teoreettista sovellusta. Toinen ajattelija, joka toimii yksityisen sivustonsa kautta, on mielenkiintoisempi, sillä hänellä on periaatteessa ihan oikea maailmankatsomus. Timo Soinin nuiva suhtautuminen tietoverkkoihin, ja hänen hieman polleat, lyhyet lauseensa vain jaksavat aina hämmentää. On vaikea sanoa nouseeko Soini ajattelijana Enqvistin yli vai ovatko he samalla tasolla. Mukavampi Soinia on tietysti lukea, koska tulkintaan on pakko käyttää mielikuvitusta.

Itse luulisin, että toisin kuin Soini kirjoituksessaan väittää kokoukset joissa päätetään asioista, jotka ovat listalla, sujuvat tietotekniikan avulla jopa paremmin, kuin kaikkien osallistujien sulloutuessa samaan huoneeseen juomaan virvokkeita ja lausumaan kohteliaisuuksia. Sosiaaliset tapaamiset ovat sitten eri juttu. Niissä vaaditaan fyysistä läsnäoloa ja ne luovat myös pohjaa päätöksenteolle. On kuitenkin asioita ja asioita. Jos tilanne on sellainen, että EU-maiden pää-, sisä-  ja ulkoministerit muodostavat sosiaalisen kerhon, joiden on tavattava toisiaan fyysisesti, niin silloin tilanne on puhtaasti huono. Näiden kaikkien pitäisi EU:n päätöksenteossa toimia niin asiapohjalta, että kokoontuminen tietoverkkoyhteyksien yli on parempi ratkaisu kuin kokoontuminen paikan päällä. Soinin ikävä suhtautuminen sosiaaliseen mediaan voi tietysti johtua siitäkin, että hän ehkä luulee siellä käytyjen keskustelujen vaikuttaneen vuoden 2017 hänen - tai ainakin hänen uuden puolueensa kannalta - kannaltaan onnettomiin tapahtumiin, mutta jos näin on, niin luulo on väärä.

Kuvassa taiwanilaista ja eteläkorealaista tietotekniikka eristäytymisen ratoksi. Se tuntuu pyörivän amerikkalaisillakin ohjelmistoilla ja niiden välityksellä on ( toivottavasti ) mahdollista nähdä Espanjan Cupin loppuottelu baskijoukkueiden Athletic Club - Real Sociedad välillä sitten kun se pelataan. Joukkueet eivät halua pelata tyhjällä stadionilla, joten tässä voi vielä kestää, mutta mikäs on odotellessa.

Pyhä lauantai

Verkosta on kadonnut jonnekin vanha pyhän lauantain saarna, vaikka internetistä ei pitäisi kadota mitään. Kopioin sen siksi omin käsin kirjasta ja laitan tänne. Kyseessä on jotenkin erittäin vahva ja hieno teksti. Seuraava teksti on siis osa varhaiskirkon aikana puhutusta pyhän lauantain saarnasta.

Mitä on tapahtumassa? Tänä päivänä vallitsee maan päällä suuri hiljaisuus, suuri hiljaisuus ja autius, sillä Valtias nukkuu. “Peloissaan maa vaikenee”, kun ihmiseksi tulleen Jumalan ruumis on vaipunut kuolonuneen. Hän on herättänyt kaikki aikojen saatossa kuolemaan nukkuneet. Jumala on kuollut ihmisenä ja ravistanut hereille tuonelan.

Ensimmäistä ihmistä hän on mennyt etsimään niin kuin kadonnutta lammasta. Totisesti, hän on mennyt tapaamaan niitä, jotka istuvat “pimeydessä ja kuoleman varjossa”. Jumala on Pojassaan mennyt päästämään ahdingosta Aadamin ja Eevan, jotka oli vangittu.

Herra on laskeutunut alas heidän luokseen kantaen ristiä kuin voittoisaa asetta. Kun kantaisä Aadam hänet siellä näki, hän tyrmistyksestä rintaansa lyöden huusi kaikille: “Herrani on meidän kaikkien kanssa!” Ja Kristus vastasi: “Niin myös sinun henkesi kanssa.” Kristus tarttui Aadamin käteen nostaen hänet pystyyn ja sanoi: ”Herää, sinä, joka nukut, ja nouse kuolleista, niin Kristus on sinua valaiseva!”

“Minä, sinun Jumalasi, tulin ihmiseksi, lapseksesi, sinun tähtesi ja niiden tähden, jotka sinusta polveutuvat. Nyt minä käsken ja voimallani määrään: Te, jotka olette kahleissa, menkää vapaina! Te, jotka olette pimeässä, tulkaa valoon! Te, jotka nukutte, nouskaa hereille!

Sinua Aadam, minä käsken: Herää ja nouse ylös, sinä, joka nukut! En minä sinua sitä varten luonut, että iänkaiken eläisit tuonelan kahleissa. Nouse ylös kuolleista - minä olen kuolleiden elämä! Nouse, minun kätteni luomus. Nouse, minun kuvani! Omaksi kuvakseni minä sinut tein. Nouse, lähtekäämme pois täältä, menkäämme yhdessä, sillä sinä olet minussa ja minä sinussa: me olemme yksi ja jakamaton persoona.

Sinun tähtesi minä, sinun Jumalasi, tulin lapseksesi. Sinun tähtesi minä, Herrasi, otin palvelijan muodon. Sinun tähtesi minä, joka oli taivaidenkin yläpuolella, tulin alas maan päälle ja maan alle. Sinun tähtesi minusta tuli ihminen, “mies, joka on voimansa menettänyt ja on valmis hautaan”. Sinä kasvoit paratiisin puutarhassa, ja sinun tähtesi minut kavallettiin puutarhassa juutalaisille ja ristiinnaulittiin puutarhassa.

Katso minun kasvojani, joita on syljetty! Sen minä kestin sinun vuoksesi, jotta saisit takaisin sen jumalallisen hengen, joka sinulla alussa oli. Katso iskujen runtelemia poskiani! Lyönnit kestin tehdäkseni sinun turmeltuneet kasvosi jälleen minun kuvan mukaiseksi.

Katso ruoskittua selkääni! Minä kestin sen, jotta sinun hartioitasi rasittava syntikuorma otettaisiin pois. Katso käsiäni! Ne naulittiin sinun tähtesi tiukasti ristinpuuhun - sinun tähtesi, joka Herrasi käskyä rikkoen kerran ojensit oman kätesi kiellettyä puuta kohti.

Minä nukuin kuolonunta ristillä ja keihäs lävisti kylkeni sinun tähtesi, joka itse olit paratiisissa syvään uneen vaipuneena silloin, kun Eeva tehtiin sinun kyljestäsi. Minun kylkeni paransi sinun kylkesi tuskan. Minun uneni herätti sinut tuonelan unesta. Keihäs, jolla minua pistettiin torjui sinua vastaan suunnatun keihään.

Nouse, Aadam, lähtekäämme täältä pois! Kiusaaja houkutteli sinut ulos paratiisista, mutta minä en vie sinua sinne takaisin, vaan asetan sinut kanssani taivaalliselle valtaistuimelle. Sinua kiellettiin kajoamasta puuhun, joka oli elämän kuva, mutta nyt minä, joka itse olen elämä liityn yhteen sinun kanssasi. Minä asetin kerubit pitämään sinua kurissa kuin palvelijaa, nyt annan kerubien kumartaa sinua niin kuin Jumalaa.

Nyt on kerubien kunniaistuin ilmestynyt, kantajat ovat valmiita lähtöön. Häävuode on valmistettu, ateria katettu. Iankaikkinen asumus on koristettu ja kaiken hyvän aarreaitat avattu, taivasten valtakunta on jo ennen aikojen alkua ollut valmistettu.”

SMP

Laudeksen jälkeen seurailin ikkunan takana ruokailevaa, karanteenista vapautettua oravaa. Vesperin psalmi päättyi sanoihin "rikkainkaan ihminen ei ole ikuinen, eläinten tavoin hän lakkaa olemasta."

Smp:läisiä pidettiin aikoinaan jotenkin tyhminä. Itsekin taisin pitää, koska olin nuori ja hölmö ja yleinen eetos vain oli sellainen. Fiksuja olivat sellaiset, jotka olivat olevinaan sellaisia kertoen lennokkaita juttujaan televisiossa, radiossa ja lehdissä. Läheltä, elävästä elämästä, enemmän eläneitä ja kokeneempia fiksuja oli olevinaan aina vaikea löytää. Teinit on teinejä.

Olen melko varma, että historiaa tulee toteamaan maaseudun autioittamisen, betonilähiöihin asuttamisen, siirtolaisuuden Ruotsiin ja muut sellaiset asiat joita SMP politiikallaan vastusti vääriksi ja monin tavoin jopa tuhoisiksi valinnoiksi. Teollisuus automatisoitui, automatisoituu edelleen ja tarvitsee yhä vähemmän työvoimaa. Lähiöissä asutaan lähinnä asumistuella, eikä kukaan omista mitään. Ihmiset, jotka ovat töissä ovat joko palvelemassa valtion viroissa olevia tai sitten itse valtion viroissa. Ei siis mennyt täysin putkeen järkipolitiikan voitto SMP:n haihatteluista.

Ja pitää muistaa sekin - ja varsinkin se - että samana aikana ja saman huuman vallassa viimeiset arkipyhät poistettiin ja laulut vaihtuivat KOM-teatterin lauluiksi. Kommunismi ja kapitalismi syövät samaa kakkua, jonka nimi on Yksityisomistus.

Varmaankin taas on edessä jonkinlainen omaisuuksien uusjako. En aio ottaa siihen osaa. Esitän kuitenkin vilpittömän katumukseni siitä, että pidin muiden valopäiden tavoin smp:läisiä tyhminä.