sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Moderni vuoropuhelu


Rohkea perintömiljardööri ja rohkea poliitikko tapaavat toisensa Nizzan rantabulevardilla:

Petteri: Tosi hienoa, että me emme anna pelolle valtaa.
Niklas: Ja vielä hienompaa se, että tilaamani rommikolat todella olivat palkollisten tekeminä valmiita.
Petteri: Juodaan siis ne tapetun rahvaan muistolle ja näytetään, että me todella välitämme.
Niklas: Kippis.

( En missään tapauksessa halua väittää, että kunnioittamani Marie Antoinette millään muulla tavalla liittyisi näihin kahteen pelleen kuin siinä, että he käyttäytyvät juuri sen irvikuvan muikaisesti, jonka he itse ovat Marie Antoinetesta, rauha hänen muistolleen, luoneet. )

2 kommenttia:

Michelange kirjoitti...

Oheisen nizzalaisen vuoropuhelun "Niklas", tai oikeammin sanoen hänen vastineensa ns. tosielämässä, asuu kait enemmän tai vähemmän vakituisesti Töölössä. Tarkemmin sanoen tämä plutokraatti ja suvaitsevainen kosmopoliitti asuu Töölöntorin reunamilla, ja niinpä hän joutui mielipahakseen seuraamaan aitiopaikalta viime itsenäisyyspäivän nationalistisen ja muutenkin junttimaisen 612-mielenosoituskulkueen lähtövalmisteluja. Saan syvää joskin kieltämättä hieman epäkristillistä tyydytystä ajatuksesta, että minäkin olen omalta vähäiseltä osaltani ollut nostamassa hänet verenpainettaan.

***

Nizzassa asuu Herliniä vakituisemmin useitaiin suomalaistaustaisia henkilöitä. Mari Laurila(-Lili) on asunut siellä 90-luvun lopulta saakka. Hän omistaa asuntoja myös Pariisissa ja on tässä ominaisuudessa itse asiassa entinen pariisilainen vuokraemäntäni. Hänen kanssaan tuli vuokralainen kyllä ihan hyvin toimeen. Mari Laurilan nimi lienee tuttu useimmille 60-luvun puolimaissa tai vähän sitä ennen syntyneille: "Aja hiljaa isi" oli kultaisella 60-luvulla iso hitti.

IDA kirjoitti...

Itse en viime vuonna päässyt paikalle. Toivottavasti tavataan siellä tänä vuonna.