perjantai 11. heinäkuuta 2014
Modernia unettomuutta
Mikäli ajoittainen unettomuus vaivaa, eikä jaksa tehdä silloin mitään järkevämpää, niin sitä varten on keksitty televisiosarjat. Netflixin myötä on tullut katseltua uudempia TV-sarjoja. Lähinnä rikossellaisia. Niiden helmasynti vaikuttaa olevan se, että ensimmäiselle tuotantokaudelle halutaan jatkoa, eikä mikään lopullisesti ratkea missään vaiheessa. Oikeastaan ne ovatkin ihmissuhdedraamoja, joissa rikos on vain se tapahtuma, jonka ympärille ihmissuhdekoukerot voi kätevästi sijoittaa. Mieleen tulee "romanttinen" romaani, mutta katsomani perusteella en jaksa uskoa, että mihinkään Rouva Bovaryn tai Anna Kareninan tasolle, jossa liikutaan ulottuvuuksissa joissa tehdään täydellisiä taideteoksia, koskaan päästäisiin näissä sarjoissa. Ihmissuhdedraamoina niiden ongelma on siinä, että ne eivät osaa keskittyä. Tarinoissa seurataan rinnakkain liian monia henkilöitä ja yhdestä normisarjasta voisi tehdä kolme tai neljä todella hyvää sarjaa.
Tämänhetkinen suosikkini on Jälkiä jättämättä ( The Killing ). Oikeastaan ensisijaisesti rikostutkijaa esittävän pääosanäyttelijän loisteliaisuuden vuoksi, mutta on siinä muutenkin puolensa ja vaikka lievästi tympäännyinkin siihen, että yhtä rikosta ei saatu ratkaistua lopullisesti ensimmäisen tuotantokauden 13 jaksossa, saatan katsoa toistakin tuotantokautta ainakin vähän alusta. Tässäkin ongelma on se, että sarja seuraa rikoksen tutkijoiden, rikoksen uhrin perheen, rikoksen tekijöiden ja siinä ohella muidenkin elämää aivan liian tarkkasti. Saman sarjan voisi hajottaa useampaan parempaan sarjaan. Varsinkin rikoksen uhrin perheestä olisi saanut todella hyvän sarjan jättämällä muut sivuhenkilöiksi. Yhtenä huomiona se, että tässäkin oli mukana sinänsä irrallinen jakso, joka oikeastaan oli aivan hieno, mutta ei vienyt juonta suuntaan eikä toiseen ja kyyniseen mieleen hiipi aavistus, että näin vain nykyään täytyy tehdä, että saadaan sovitut jaksot täyteen ja voidaan pohjustaa mahdollisen uuden tuotantokauden ihmissuhdekoukeroita.
Tässä sarjassa noissa ihmissuhdekoukeroissa ei minusta kuitenkaan ole alistuttu sellaiselle kyyniselle roskalle, joka monia muita sarjoja vaivaa, vaan mukana on aivan aitoa herkkyyttä ja taiteellista kuvausta. Yleisesti voisi ehkä olla parempi, että näitä ei tehtäisi lainkaan rikoksen ympärille, vaan niin sanotun tavallisen elämän ympärille, ja rikossarjat sitten erikseen. Rikossarjoilta kun odottaisi aina jonkinlaisia perinteisiä, moraalisia tarinoita. Mutta ehkä aikamme vain on jo kyvytön sellaisiin.
Suosittelen kuitenkin sarjaa ellei joku ole nähnyt ja juonen kuvauksen voi tarkistaa vaikkapa wikipediasta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Viime vuosien rikossarjoista kaksi on ylitse muiden. The Wire ja Breaking Bad. Yleensä katson sarjat netistä ja nämä kaksi oli pakko ostaa. Täydellisen poikkeavia yleisestä kaavamaisesta amerikkalaistuotannosta.
Täytyy pistää mieleen. Katselin Breaking Badia alusta 10 - 15 minuuttia, mutta se ei minulle jotenkin iskenyt. Sekava ja päähenkilön nynnymäisyys oli jotenkin epätodellisen typerää. Mutta se saattoi johtua siitä, että kuvittelin sen olevan tätä samaa tv-formaattia kuin muut.
Itse olen näistä hakenut jotain linkkiä perinteiseen draamaan. Dialogi on usein loistavaa, mutta tarinan kehittely taas typerää. Dialogin loistavuuskin liittyy niihin asioihin, jotka banaalisti tajuamme ihan itsestään.
Siis tarkoitatko, että ne ei saaneet ratkaistua mitään koko ensimmäisen tuotantokauden aikana?!
Kyllä tahdin pitäs olla rikos ja jakso. Netflixissä mulle sopivan kevyttä kamaa on Bones ja Paljastavat valheet (Lie to me). Ihmissuhde- ja perhejuttujakin niissä on, mutta ainakin tyypit saa siinä sivussa hommansa hoidettua.
Sai ne, mutta lopussa jätettiin sitten auki, että oliko sittenkään niin. Täytyy katsoa toisen kauden alku. Jos vaikka asia lyötäisiin lukkoon ja tapahtuisi toinen rikos.
Bones on minustakin hyvä. Tuota toista en ole vielä katsonut.
Toinen kausikin on alusta ihan ok. Ensimmäisellä kaudella ensimäiset epäillyt olivat teinejä, toiset somalisiirtolasia, kolmannet amerikkalaisia huippupoliitikkoja ja nyt epäilyt alkavat kohdistua siihen kuuluisaan puolalaiseen putkimieheen, jonka piti pelastaa Eurooppa. Näitä kausia on lisääkin, joten veikkaan, että lopussa paljastuuu itsemurha, kunhan nepalilaisen ravintolan pitäjä on todettu syyttömäksi :)
No joo, kannattaa katsoa muutama jakso pidemmälle ja sitten olet koukussa. Pääosan esittäjältä on nynnyys kaukana. Tähän loppuvat juonipaljastukset.
Tänään sakut voittavat ja "jumalan käsi" ei auta gauchoja voittoon.
Saksa 2 - Argentiina 1.
Lähetä kommentti